• 

Vaikka tällä hetkellä sää on tuulinen ja sateinenkin, tulee vielä kauniita päiviä ja niitä maagisia kesäöitä, joita suomalaiset rakastavat. Varsinkin maalla ja luonnon helmassa voimme kokea joka kesä toistuvat ihmeelliset vaaleat kesäyöt.

Tänään 6.7. on Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä, liputuspäivä. 

Eino Leino, syntymänimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, syntyi 6.7.1878 Paltamossa ja kuoli 10.1.1926 Hyvinkäällä. Hän oli kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lehtipakinoita sekä suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta. Leino luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin. Sekä hänen lyriikkansa että aaterunonsa ovat vuosikymmenestä toiseen pysyneet laajojen lukijapiirien suosiossa. (Wikipedia)

Eino Leino on eittämättä rakastetuimpia runoilijoitamme; ja kenenpä kesäiset runot sopisivat suomalaiseen sielunmaisemaan paremmin kuin hänen. Vuonna 1905 ilmestynyt runokokoelma Talviyö sisälsi monelle rakkaimmaksi muodostuneen suomalaisen kesäyön ylistysrunon Nocturne, joka on myös tehty lauluksi.

Ruislinnun laulu korvissani

Tähkäpäiden päällä täysi kuu

Kesä-yön on onni omanani,

Kaskisavuun laaksot verhouu

En ma iloitse, en sure, huokaa,

Mutta metsän tummuus mulle tuokaa

Puunto pilven, johon päivä hukkuu

Siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu

Tuoksut vanamon ja varjot veen

Niistä sydämeni laulun teen

Sulle laulan neiti, kesäheinä

Sydämeni suuri hiljaisuus

Uskontoni, soipa säveleinä

Tammenlehvä-seppel vehryt, uus

En ma enää aja virvatulta

Onpa kädessäni onnen kulta

Pienentyy mun ympär’ elon piiri

Aika seisoo, nukkuu…

Kuva on Partakoskentieltä muutama vuosi sitten ottamani.

Savitaipaleelta kesän vietosta terveisin

Seija Pylkkö