Kilpailu: Pylkön sukukirjalle nimi – aikaa 25.11. asti!

Julkistimme Mikkelin kesätapahtumassa kilpailun Pylkön sukukirjan nimestä. Teos valmistuu kesän 2024 Sukujuhlaan. Kirjan nimikilpailulle on aikaa vielä 25.11.22 asti. (Kokoustamme 26.11. kirja-asioista).

Kirjasta tulee useampi satasivuinen, näyttävä, kovakantinen sidottu teos. Tarvitsemme kirjalle kuvaavan, persoonallisen nimen. 

Sukukirja sisältää:

– runsaasti henkilötarinoita ja muistoja eri sukuhaaroista

– sukutaulut, eli täydellisen sukupuun (Sukujutut -ohjelmasta

– paljon vanhoja valokuvia

– akvarellikuvituksen

Sukuneuvosto palkitsee mielestään parhaan ehdotuksen riippumatta siitä, käytetäänkö nimeä tai muokataanko sitä. Palkintona on yksi kappale tätä arvokasta sukukirjaa!

Kilpailuvastaukset siis 25.11.2022 mennessä pj. osmo.pylkko(ät)gmail.com tai postitse Juvakankuja 5, 53100 Lappeenranta. Saa mieluusti ehdottaa useampiakin nimiä!

ps. Facebook-sivullamme on Osmon tekemiä videoita tämänvuotisesta kesätapahtumasta. – Liity sukuseuraan, niin pääset osalliseksi mukavasta toiminnasta ja sukututkimuksesta! Facebook-sivumme on vain jäsenille.

Advertisement

Kesätapahtuma Mikkelissä la 20.8.2022

Olethan muistanut kesätapahtumamme, joka tänä vuonna on Mikkelissä lauantaina 20.8. Ilmoittautumista ei vaadittu, tervetuloa siis mukaan joko jo klo 9 alkaen Mikkelin torille kahveille, klo 10 Sodan ja rauhan keskus Muistiin (Ristimäenkatu 4) (omakustanteisia) ja sitten alkaen klo 11 Urpolan kartanoon (Selännekatu 30). Siellä teemoina sotahistoria sekä suvun kädentaidot, josta näytteitä esillä. Ruokailemme myös (lounas 10 e käteisellä, sis. ip-kahvit ja vissyn) ja kuulemme sukukirjaprojektin etenemisestä, ym. Tervetuloa – myös ei-jäsenet sukuun kuuluvat!

PS. Kuten jäsenkirjeessä kerrottiin (laitettu spostilla eilen, tarkista roskis, jos et saanut tai spostiosoite on muuttunut) sukuseuran kesätapahtuma on la 20.8. Mikkelin Urpolan kartanossa, jota ennen vierailu Sodan ja Rauhan keskus Muisti & Päämajamuseossa. Urpolassa ruokaillaan ja ohjelmassa mm. Käden taidot -teema. Tervetuloa kaikki nykyiset, entiset ja jäsenyyttä harkitsevat! Lisätietoja pj. Osmolta.

Virpopyhästä pääsiäiseen 2022

Paikallinen lehti julkaisi kuukauden päivät sitten kuvani pajunkissoista Haapajärveltä, Vuokko Pylkön kotijärven rannalta. Tekstissä todettiin, että ”pajunkissojen pyhään” oli vielä usean viikon matka. Tänään palmusunnuntaina on tuota palmunoksien suomalaista vastinetta jo koottu pellonojista ja tienvieriltä moneen kotiin. Kotikirkkoni Lappeenrannan tiilikirkon messussa oli mukana alkuperäinen palmunoksa. Se taitettiin 40 vuotta sitten Lähetysseuran Herran liekki – keskuksen pihapalmusta ja kannoin sitä kaupungin kristittyjen yhteisessä palmusunnuntain kulkueessa silloin Betfagesta Jerusalemiin. Tuo pitkä oksa on palvellut monissa messuissa Suomessa ja Pietarin Pyhä Marian kirkossa.

Maisemat ja tavat vaihtuvat. Kuka olisi uskonut näkevänsä viime vuosien mukanaan tuomat muutokset. Muutosten luettelo on pitkä alkaen ilmastosta globaaleihin epidemia-aaltoihin ja hävitettyinä savuaviin kyliin ja kaupunkeihin. Onko mitään tehtävissä? Ehkä olisi.

Raamatun Kainille, tulevalle veljensä surmaajalle Herra sanoi: ” Miksi olet vihastunut ja miksi hahmosi synkistyy? Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä.” 1Moos.4: 6-7. Eikä aikaakaan, kun Kain kuitenkin toteuttaa aikeensa.

Ihmiselle on luontaista pahan tapahtuessa parkua Jumalalle: Missä olit? On käsittämätöntä pahuutta, mutta myös ihmisen omaa valintaa. Paaston aikana ja hiljaisella viikolla vierellämme kulkee Nasaretin Jeesus, joka opetti rukoilemaan kiusauksissa, sanatarkasti: ”Älä saata edes kiusausten liepeille.” Ihminen voi valita hyvän ja pahan välillä – hallita pahaa.

Muistan aamuhetken Korian pioneerirykmentin aliupseerikoulun pihalla. Koulun johtaja majuri Saari piti puhuttelun Pahkajärven leirille lähteville. Ydinaseita ja niiden tuhoja oli maailmalla testattu, mutta kokenut johtaja totesi: ”Meillä ei ole ydinasetta, mutta meillä on sissikomppania, jonka tuhovoima on suurempi.”

Jeesuksen valtakunnan taistelijoiden tuhovoima ei jätä jälkeensä soraläjinä savuavaa historiaa. Päinvastoin jo keskiajalla laulettiin (Piae Cantiones 1625):”Jeesus kukka taivaan tarhan antaa elon iäisen. Kerran myöskin kukkaan puhkee sielu kurja syntinen. Taivaan tarhasta jo tänne tunnen tuoksun suloisen.”

Tämä Herra kohtasi itse todellisuuden, myös maailman pahuuden, eikä jätä meitä orvoiksi kaiken keskelle. ”Rauhan minä jätän teille, minun rauhani. Älköön sydämenne hätäilkö (sanatarkasti hötkyilkö), älköönkä peljätkö. Minä olen voittanut maailman.” Joh.14–16. Iloista ja rohkeaa matkaa Ylösnousseen seurassa!

Pertti

huttusen.pertti@gmail.com

Sukukokous ja sukujuhla 15.8.2021 Lähdekallio, Taipalsaari

Puheenjohtajamme Osmo on lisännyt videoklippeinä sukujuhlamme olennaiset tapahtumat jäsenillemme auki olevaan Facebook-ryhmään, ja Pettisen Heikki laittanut valokuvia päivästä. Tässä vielä lyhyesti muillekin kiinnostuneille päivän kulusta. Osanottajia oli koronapandemiasta huolimatta 19 henkeä. Lähdekallion ystävät ry:lle kiitokset leirikeskuksen vuokraamisesta käyttöömme!

Päivä alkoi lipunnostolla ja Pertti Huttusen puheella, jotka striimattiin suorana Facebookiin. Tilavassa salissa pidettiin ripeästi läpi vedetty sukukokous, jonka kulku kuvattiin videolle arkistoon. Käytiin läpi mm. kolmen edeltävän vuoden talous- ja toiminta-asiat sekä valittiin uusi neuvosto. Puheenjohtajana jatkaa Osmo Pylkkö. Muut nimet ja tehtävät löytyvät myöhemmin sivulta Sukuneuvosto. Tehtävien jako päätetään uuden neuvoston 1. ja 2. kokouksissa. 

Tulevassa budjetissa on huomioitu työn alla oleva sukukirja, jonka on määrä olla painettuna 2024 sukujuhlassa. 

Sitten syötiin: keittiötiimi oli laittanut salaattia ja ulkona telttakatoksen alla sihisi herkullinen grillimakkara, jota saattoi syödä myös ulkona puisessa katoksessa. Sää oli vaihteleva mutta ruokailun aikaan ei juuri sadellut. 

Itse sukujuhla alkoi puheella, jonka piti kylätietäjä Partakoskelta, Tuomo Mäkelä, joka kertoi mielenkiintoisia tarinoita Partakosken historiasta. Tuomo oli kehystänyt 1700-luvun lopulta peräisin olevasta Partakosken (Pardakosken) kartasta tehdyn tulosteen, jossa näkyy suvun kantatila “Pylkä”. Kehykset ovat koskessa pyörineestä upeasti harmaantuneesta puusta. Tällaisen taulun sai Vuoden Pylköksi valittu Terttu Sollo, jota haastatteli Heikki Pettinen. Vuoden Pylköksi valitaan henkilö, joka on ollut mukana seuran toiminnassa, ja halutaan lisätä henkilön tunnettuutta. Terttua saamme kiittää tämänvuotisesta kokouspaikastamme, Lähdekallion tiloista, joka sijaitsee luonnon helmassa Saimaan rannalla, lyhyen ajomatkan päässä Lappeenrannasta. Paikkaan oltiin varsin tyytyväisiä. 

Heikki Pettinen esitteli kaikki “Pylkkö työssä” -valokuvakilpailuun osallistuneet kuvat sekä voittajakuvat. Kolme palkintosijakuvaa löytyvät muuten tästä Ajankohtaista-sivulta selaamalla alaspäin 7.12.2020 postaukseen.

Voittajakuvan lähetti Pirkko Pylkkö. Kuvassa lypsetään Pylkönniemen Hakarannan Ylätammakalliolla vuonna 1952. Pirkko sai voittajakuvan suurennettuna tauluksi erikoismateriaalille. Toiseksi eniten pisteitä keräsi Maiju ja Keijo Pylkön lähettämä kuva Traktorin ajoa Hakarannassa 1984. Kolmanneksi tuli Pirkko Pylkkö, kuvassa Reino Pylkkö ja pojanpoika Matti Pylkkö lastaavat leppähalkoja traktorin kauhaan 1991.  

Seurasi sukuseuran arvokkaiden standaarien jako ansiokkaasta toiminnasta sukuseurassa. Standaarit saivat: Erkki Pylkkö, Pertti Huttunen, Marja Pylkkö, Pauli Pettinen, Anja Pekkola ja Seija Pylkkö.

Sopivasti oli poutaa, kun siirryttiin ulos kisaamaan nahkavarsikumisaappaan heitosta. Saapas lensi komeasti ja kahvittelun jälkeen miesten ja naisten sarjojen kärkikolmikot palkittiin.

Lopuksi oli vapaata seurustelua, myyntituotteiden ostelua ja paikalle tuotujen esineiden ja vanhojen, kiinnostavien valokuva-albumeiden selailua. Lopuksi yksissä tuumin myös siistimme jälkemme. Säästä johtuen ei nyt lämmitettykään saunoja (uimapaikkakin on hyvä – ehkä ensi kerralla). – Näkemisiin viimeistään kesän 2022 teematapahtumassa!

Kuvissa Pardakosken vanha kartta-taulu, Pirkko vastaanottamassa kuvakilpailun 1. palkintotaulua voittokuvasta, sukujuhlan pitopaikka, saappaanheiton tyylinäytteitä ja palkintojen jako (kuvat Seija Pylkkö)

Tervetuloa sukujuhlaan 15.8.21

Sukuseuran sukukokous ja sukujuhla pidetään sunnuntaina 15.8. Taipalsaarella, kuten jäsenkirjeissä on informoitu, koronaturvallisesti isossa salissa etäisyyksiä pitäen ja ulkosalla/katoksen alla/ruokailutilassa ruokaillen. Jos yhteydet toimivat, Facebookin suljetussa Pylkön sukuseura-ryhmässä striimataan livenä ainakin lipunnosto klo 11.45. Jos et vielä ole ryhmässä, pyydä pääsyä sinne.

Paikalle kannattaa saapua jo 11:30 paikkeilla ilmoittautumispisteeseen – ruokailu kahveineen 10 €, käteisellä, myös maksupääte löytyy eli jos on unohtunut nostaa käteistä, ei hätää! Siinä voi myös hoitaa unohtuneen jäsenmaksun, niin olet äänivaltainen kokouksessakin. Myöhemmin päivällä mahdollista myös ostaa myyntituotteita.

Kokous kuvataan myös Teamsillä, joten yhteyttä Osmoon jos kiinnostaa etä-osallistuminen. Käydään mahd. nopeasti läpi viralliset asiat, sitten ruokaillaan.

Sukujuhlassa nähdään vanhoja valokuvia, kuullaan juhlapuhujaa Tuomo Mäkelää ja kisaillaan leikkimielisesti. Juhlan jälkeen päästään saunomaan ja uimaan, joten uimakamppeet mukaan! Vesi on vielä ainakin 20-asteista ja uimalaituri erinomainen. Miehille ja naisille on omat saunat ja laiturit.

Nähdään sunnuntaina!

Hyvät Pylkön sukuseuran jäsenet

Saamme viettää helteistä juhannuksen alusaikaa. Toisin oli 1867 kesäkuussa, sillä monin paikoin oli vielä rekikelit ja järvet jäässä, ja kylvötöihin päästiin vasta juhannuksen jälkeen. Edessä oli Euroopan viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi. Lopullinen isku tuli, kun syyskuun alku toi mukanaan tavallista kovemman hallan. Vuosina 1866-1869 menetettiin kuolleina ja syntymättä jääneinä n. 150 000 ihmistä, joka tarkoitti 1,8 miljoonan väestöstä lähes yhdeksää prosenttia väkiluvusta. Tuoreimmat tutkimukset ovat korottaneet arviota 10-12 %:iin.

Tähän mennessä monen asian summana voidaan todeta, että onneksi COVID-19 -pandemian seurauksena tautiin on menehtynyt vain 969 ja sairastunut 95 000 ihmistä.  Kuolleiden määrä vastaa 0,0175 % väkiluvustamme (toukokuun 2021 väkilukuennustteemme on 5 539 718) eli ~1/600 osa nälkävuosien määrästä.

Päätimme sukuneuvostossa 10.6., että tällä kertaa uskallamme nykytietojen valossa ryhtyä järjestelemään sääntömääräistä sukukokoustamme. Merkitkääpä allakkaan sunnuntai 15.8. ja kokouspaikaksi Taipalsaaren Lähdekallio. Ajomatka Lappeenrannan keskustasta on reilu 10 minuuttia. Avaraa luonnonkaunista tilaa on yllin kyllin!

Sukukokouksen eli joka kolmas vuosi järjestettävän vuosikokouksen sääntömääräinen kutsu tulee vielä erikseen jäsenmaksupankkisiirron kera, mutta tässä vaiheessa voitaneen valottaa, että sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksessa käsitellään sääntö- muutosehdotuksia, kun kokemus on osoittanut, että joitakin tarkistamispaineita on.

Sukujuhla liittyy aina sukukokouksen yhteyteen. Tällä kertaa ohjelmassa jaetaan palkinnot viime vuoden vanhojen valokuvien kilpailusta ”Pylkkö työssä”. Lisäksi julkistetaan ”Vuoden Pylkkö 2021”, jaetaan standaareja tunnustuksena ansioituneille ja  kisataan vanhan ajan kisa. Juhlapuheen pitää kylätietäjä Tuomo Mäkelä Partakoskelta.

Hyvää juhannusta!

Osmo Pylkkö

Pylkön sukuseura ry

Sukuneuvoston puheenjohtaja

(kuva Seija Pylkkö)

Terveiset päämajakaupungista Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä

C.G.E. Mannerheimin (1867 – 1951) syntymästä on 154 vuotta. Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta jatkosodan aikana 4. kesäkuuta 1942 Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän puolustusvoimainlippujuhlaksi. Lippujuhlaa paraateineen oli vietetty jo toukokuun 16. vuodesta 1919, joka oli sisällissodan voittaneiden valkoisten voitonparaatin vuosipäivä. Keväästä 1940 alkaen toukokuun 16:na, yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivänä, kuten päiväkäskyssä todetaan, liputetaan kaatuneiden muistoksi ilman paraatijuhlallisuuksia. Sillä pyrittiin korostamaan kansallista yhtenäisyyttä vastakkain asettelun sijaan.    

Mannerheimin vaikutus näkyy ja tuntuu konkreettisesti tänä päivänä, kun hän perusti Mannerheimin lastensuojeluliiton. Lasten huomioimisesta olen kuullut aikalaiselta elävän muiston ja esimerkin. Nyt yli 90 -vuotias sukulaiseni asui -40 luvulla koulun vieressä, jossa päämaja sijaitsi. Hän oli mennyt kadun viereen katselemaan kun marsalkka esikuntineen käveli ohitse. Marsalkka oli taputtanut häntä päälaelle ja sanonut: ”Tästä tulee kunnon kansalainen”. 

2017 alkukesällä äitini Alisa Kemppinen oli hoidettavana Savitaipaleella terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kävin häntä siellä lähes päivittäin katsomassa ja auttelemassa. 4.6. oli silloin sunnuntai ja lauantaina hän kysyi: ”Onks Alko tänä päivän auki?”. Olihan se auki. ”Eiks Mannerheimil olt tapan ottaa oma ryyppy, mikä se nyt olikaa?” Sanoin, että sehän oli Marskin ryyppy, joka otettiin piripintaan kaadettuna. ”No ehitseä viel sinne? Käy äkkiää ostamas!”. Ei hänellä ollut tietääkseni tapana edes niin väkeviä juomia nautiskella. Niin sitten sunnuntaina maistoimme ryyppyä, ei piripintaan mutta kulaukset kuitenkin. ”Onpas se änkyräm makusta”, oli kommentti ”mut Marskile ja Suomel lipule! 

Sirpa Räsänen

Vähän vielä matkailumainontaa: Päämajamuseon yhteyteen avautuu 4.6. Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka on kansallisesti merkittävä interaktiivinen tiedekeskus, joka kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Tervetuloa tutustumaan, jos kuljette täälläpäin!