Jouluinen tervehdys sihteeriltä Lappikuvan kera, täällä etelässä kun ei ole (vielä) lunta juuri näkynyt. Puheenjohtajamme Heikki Pettinen on lähettänyt joulukirjeen sähköpostitse, jos et ole saanut, ota yhteyttä jäsenrekisterinpitäjään (https://pylkko.fi/yhteydenotto/ sivulta). Heikin ansiokkaasta viime vuoden tapahtumakertomuksesta teen pikapuoliin tänne lyhennelmän, ja muistutan anekdoottien, hauskojen lausahdusten keräilystä! Niitä voi laittaa vaikkapa Heikille suoraan (ks. yhteystietosivua).
Tervetuloa koko perheen tapahtumaan Partakoskelle, Ruhtinaanmäelle klo 12-16. Tapahtuman järjestää Pylkön Sukuseura, mutta se on avoin kaikelle kansalle, niin paikallisille, mökkiläisille kuin muualta tuleville. Esittelijöissä on Pylkköjen lisäksi sukuun kuulumattomia; paikallisia ja muualla asuvia. Esillä on mm. vanhoja tavaroita, kokoelmia ja muinaislöytöjä. Taidetta, kirjoja, koruja ym. myytävänä, paikallista grillimakkaraa grillistä, kahvilan antimia Eitomaan kahvilasta. Paikallisia yhdistyksiä, ensiapupiste. Lapsille rastirata ja saippuakuplien tekoa. Wanhaan asuun voi pukeutua, jos sellainen löytyy (eikä ole liian kuuma). Tapahtumaa säestää akustinen livemusiikki, ja välillä mikrofonin saa se jolla on seutuun ja sen ihmisiin liittyvä tarina tai muisto kerrottavanaan. – Kuvassa päivitetty osanottajalista, johon toki voi tulla muutoksia ja lisäyksiäkin.
PS! Pylkön sukukirjaa myynnissä hintaan 40 €, vanhempia Juurilla I ja II lehdyköitä hintaan 5 €.
”Vuoden sukukirja 2024 julkistettiin 15.3.2025 Suomen Sukututkimusseuran järjestämässä Suku 2025 -tapahtumassa Turussa. Vuoden sukukirjaksi valittiin professori emeritus Tapio Hämysen kirjoittama teos Olin minäkin kerran Molotoffi – Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle. Teos on samaan aikaan sekä kattava kuvaus rajakarjalaisen Ignoilan kylän historiasta että Löllön–Lampivuon suvun vaiheista.
Voittajateoksen lisäksi raati palkitsi kunniamaininnalla teoksen Pylkön suku. Seppiä jo syntyessään? (Juha Immonen et alii). Kyseessä on huolellisesti laadittu ja kompakti sukututkimus, jossa yhdistyvät lukijaystävällisesti perinteinen sukumatrikkeli ja henkilöiden tarinoita valottavat artikkelit. Kirjan visuaalisuus ja etenkin taidokas kansi miellyttivät raatilaisten silmää.
Suomen Sukututkimusseuran nyt 35. kerran järjestetämään Vuoden sukukirja -kilpailuun osallistui 16 teosta. Kilpailun raatiin kuuluivat Santeri Palviainen (puheenjohtaja), Eemeli Hakoköngäs, Hanna Puttaa-Vuoriluoto ja Katja Tikka.”
Sukukirjan tekijäjoukko voi olla tyytyväinen tähänkin tulokseen jos itse kirjaankin monen vuoden työn jälkeen. Kirjan pääasialliset tekijäthän olivat: Juha Immonen, Anja Pekkola, Anna-Riitta Pettinen, Heikki Pettinen, Ilkka Pylkkö, Osmo Pylkkö, Sirpa Räsänen. Seija Hopeasalmi taitto, Heikki Pylkkö kannet, Yrjö Varjanne akvarellit.
Tänään juhlimme Suomen itsenäisyyttä ja muistamme heitä, jotka ovat taistelleet ja tehneet työtä itsenäisyyden puolesta. Sukuseuramme puolesta toivotan kaikille rauhallista ja arvokasta itsenäisyyspäivää. Pidetään huolta perinteistämme ja jatketaan yhteisön voimaa myös tulevaisuudessa.
– Piti ottaa tekoäly avuksi tekstin teossa tässä muuttokiireissä. Kuva on kuitenkin oma, vaikkakaan ei tämänvuotinen. Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati nähdään pilvisemmässä säässä tänä vuonna täällä Lappeenrannassa. Seurataan televisiosta, jos ei päästä paikan päälle.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
PS. Sukukirjan tilausohjeet ovat viimein sivulla Pylkön sukukirja, kirjan voisi saada vielä jouluksi vaikka lahjaksi annettavaksi. Myös sukujuhlapostaus on tulossa, tekstin ja kuvia olen jo uudelta puheenjohtajamme Heikki Pettiseltä saanutkin.. Terveisin kiireinen sihteeri-Seija
Keskikesän juhla, jota on vanhastaan vietetty 24. kesäkuuta, on kirkollisena juhlapäivänä Johannes Kastajan muistopäivä. Johannes-nimen vanhasta ääntämismuodosta saatiin juhlan nimeksi juhannus, mutta myös Johannes ja nimen variantit esiintyvät murteellisissa nimityksissä (johannes, juhananpäivä, juhani, juhannes, juhannis, jussinpäivä jne.).
Toinen suomalainen juhannuksen nimitys on mittumaari(a). Se on käytössä vain paikoin läntisessä Suomessa, ja siitä tavataan myös asut mettumaari(a) ja messumaari(a). Tämä sana on alkuaan ruotsalainen laina (midsommar ’keskikesä’; suomen vanhassa kirjakielessä mitsu-, metsumaari(a)), mutta meillä se on loppuosaltaan liittynyt kansanetymologisesti Maria-nimeen.
Juhannuksen viettoon on vanhastaan valmistauduttu huolellisesti. Pyykit on pesty, asumukset siivottu ja porraspieliin tuotu juhannuskoivuja tai koivunoksia (limoja, meijuja jne.). Kun juhannuskoivuista on paikoin ollut tapana tehdä lehtimajoja, on juhannusta voitu kutsua myös lehtimaja(n)juhlaksi. Sisätilojakin on koristeltu lehvin.
(Lähde: Kotimaisten kielten keskus. Kuva: Seija Hopeasalmi)
Hyvää ja kaunista juhannusta sukuseuran puolesta toivottaa Sihteeri-Seija
Tänään 1. pääsiäispäivän aamuna puheenjohtajamme Osmo todisti kauniin kevätkrookuksen nousseen maan pinnalle. Kuvan myötä lämmin pääsiäistervehdys kaikille Pylkön suvun jäsenille.
Ps. Osmolta myös vinkki heille, joilla mahdollisuus ehtiä paikalle:
Tänä vuonna kesällä järjestimme pienimuotoinen kesätapahtuman 22.7. Lappeenrannan satama-alueella. Aloimme kahvittelulla torilla, tutustuimme Vanhaan Panimoon lahden toisella puolella ja aloitimme 2024 kesätapahtuman suunnittelua. Kiitokset Immosen Juhalle panimon kerhohuoneen varaamisesta ja perinteikkään miljöön esittelyn järjestämisestä.
Juha on myös ansiokkaasti huolehtinut sukukirjaprojektin vetämisestä, ja sen päätepiste lähestyy, kun kirja julkaistaan ensi loppukesän sukujuhlassa Savitaipaleella. Ajankohta ja paikka kerrotaan kesäkirjeessä ennen juhannusta. On ollut ilo tehdä osaavan porukan kanssa sukukirjaa ja valmistautua juhlakesään. Nyt on kuitenkin syytä rauhoittua ja keskittyä joulun perimmäiseen sanomaan!
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2024!
Osmo Pylkkö
Sukuseuran puheenjohtaja
🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄🎄
Heikki Pettisen joulumuistelo
Joulu on siitä ainutlaatuinen syntymäjuhla, että silloin muistellaan erityisen paljon edesmenneitä. Itse en ainakaan osaa kuvitella joulua ilman hautausmaalla käyntiä. Takavuosina Yleisradion jouluaattojen klassikko-ohjelma oli Niilo Ihamäen suora selostus Kynttilät syttyvät haudoille.
Lapsuudesta on jäänyt mieleen yksi joulu, kun aattoillan hartauden jälkeen ajettiin kirkosta melkoisessa sohjokelissä Hulkonkankaalle. Satoi karvahatun kokoisia märkiä lumihiutaleita ja autot etenivät jonossa renkaat lipsuen. Perillä oli ennennäkemätön ruuhka, kun autot jonottivat sekä Hulkonkankaan että Rauhanlaakson suuntaan. Osa yritti jo takaisin päin.
Kun viime vuosina olen käynyt aattona haudoilla, ei ruuhkista ole ollut tietoakaan. Johtuu varmaan siitä, että olen lähtenyt kierrokselle vasta puolen yön aikaan, kun kaikki muu jouluaattoon kuuluva ohjelma on jo ohi. Savitaipaleen kirkonkylä on silloin hiljainen, siis oikeasti äänetön.
Kaikkia etsimiäni hautoja en ole hämärässä aina löytänyt, varsinkaan jos lunta on paljon. Toisaalta hautakiviä katsellessa tulee monesti pysähdyttyä uusien nimien kohdalle. Sellaisten, jotka ovat tulleet tutuiksi tulevaan Pylkön sukukirjaan koottuja sukutauluja selatessa.
Viime jouluna poikkesin myös kirkonmäelle, talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden haudoille. Siellä en lukenut muistokivistä niinkään nimiä kuin numeroita. Päivämäärät kertoivat miesten nuoruudesta sekä siitä, kuinka paljon heitä saattoi mennä yhtenä päivänä yhdestä pitäjästä. Niin kuin Ukrainassa nyt.
Joulurauhaa!
Heikki Pettinen
Lopuksi joulutunnelmaan virittäytymään paikallisin voimin musiikin ja laulun avulla:
Savitaipalelaisille tuttu ”Katja & Antti” -duo esiintyi 9.12.2020 Savitaipaleen kirkossa. Silloin saatiin kuulla laulu, mikä on jokaisen oikean laulutaiteilijan testi: esittää maailman tunnetuin joululaulu ”Oi Jouluyö”. Viime vuosien kansainvälisistä tähdistä kuuluisia korkealla yltäviä ovat olleet mm. korealainen So Hyang, amerikkalainen Mariah Carey, italialainen Luciano Pavarotti.
Sukuseuramme päätti kuitenkin kallistua toteuttajien luvalla taitavaan paikalliseen esitykseen:
Esityksen kuvasi ja editoi Veera Suutari (iso isoäiti Lyydia Pettinen os. Pylkkö). Veera valmistui 2.6. Järvenpään Keudasta mediapalvelujen toteuttajaksi ja hän on myös yksi juhlaelokuvamme 2024 tekijöistä. Saamme nähdä elokuvan ensi vuoden 2024 sukujuhlassa. Kaikki kuvaukset on tehty syksyllä 2023 ja lopputyöstö on meneillään.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.