Suomen luonnon päivä 29.8.

Lauantaina vietetään Suomen luonnon päivää, alla Immosen Juhan kirjoitus aiheesta. – Onnittelemme myös uusia ylioppilaita huomisten lakkiaisten johdosta 🌹. Ja HUOM! Vielä muutama päivä aikaa kaivella arkistoja ja toimittaa Pylkkö työssä -aiheinen valokuva kilpailuumme! (Diginä ehtii ainakin: pettinenheikki{miuku}gmail.com)

Luonto lapsuuden muistoista tähän päivään ja tulevaisuuteen

Wikipedian mukaan
Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä. Luontoa tutkivien tieteenalojen yhteisnimitys on luonnontiede. 

Herättiin isän ja äidin kanssa teltasta jossakin Pielisen rannalla lähellä Kolia. Tehtävänä oli vierittää ristikolla olevat puut veteen, tehdä puista lautta ja hinata lautta Ahveniselle ns. makasiiniin odottamaan jatkokäsittelyä. Aurinko paistoi, linnut lauloivat. Monia muita luontoon liittyviä tapahtumia toteutui isän kanssa. Kalastus oli yksi intohimoinen harrastus. Aamulla aikaisin auringon noustessa lähdettiin kokemaan   Pieliselle siikaverkkoja, etteivät lokit ehdi aterialle ensin. Aamuaurinko ja lokkien kirkuminen oli jotakin mieliin painuvaa. Kesähelteillä kylvettiin ja istutettiin puiden taimia lähellä suomaastoja. Tuhannet pörriäiset pitivät konserttiaan auringonpaisteessa. Siinä oli jotain mieliinpainuvaa. Janon yllättäessä juomavesi löytyi suolähteistä. Koivun tuohesta valmistetulla lipolla hotkittiin lähdevettä. 

Talviluonto oli taasen erilainen elementti. Kouluun tallustettiin huopatöppösissä joskus lähes 40 asteen pakkasissa. Lunta oli riittävästi. Talvella jäätä piisasi kaikkialla missä oli vettä. Luonto mahdollisti monipuoliset talviharrastukset kuten hiihto, luistelu alussa itse valmistetuin varustein. Sukset olivat jonkun käsityötä. Ensimmäiset luistelupotkut tehtiin sahanteräluistimilla. Sahanterä laitettiin lautapalikkaan kiinni ja paketti sidottiin monoihin kiinni. Nekin toimivat. 

Seuraavat muistot luontoon liittyen ovat Joutsenossa, jossa aloitin ammattikoulun vuonna 1966 Tuoksut sellutehtaan ja sahan puristuksessa olivat hyvin erilaiset. Tuoksussa ei vaikuttanut suopursujen ja muun kasvillisuuden aromit. Joskus tuoksut olivat jopa hyvinkin kysymyksiä herättävät. Eritoten muistan, kun bussissa kuljin Joutsenosta Lappeenrantaan. Silloinen tie kulki Lauritsalassa sulfaatti, ja sulfiitti sellutehtaan välistä. Tuoksujen sekoitus oli hämmentävä, eikä aina niin miellyttävääkään. Vesistössä ei näkynyt sitä puhtautta ja kirkkautta mihin lapsena oli tottunut. Pahimmillaan Saimaan kanavan vesi vaahtosi ja tuoksui pilaantuneelle. Raha oli saanut oman asemansa, luonnon kustannuksella. Voi vain kuvitella Saimaatakin, mikä olisi sen virkistys – ja elinkeinojen lähinnä kalastuksen hyödyntämispotentiaali tänä päivänä ellei vesistön suojeluun olisi herätty. Onneksi saatiin kehitettyä biologisesta vedenpuhdistuksesta toimiva prosessi. Saimaa ja moni muukin vesistö saatiin pelastettua siedettävälle tasolle. Minä joka hankin elantoni luontoa turmelevasta teollisuudesta voin nykyisin nauttia Saimaalla sen suomista vapaa – ajan ja eläkepäivien viettomahdollisuuksista. Teollistumisen jatkuessa vaurauden tavoittelu on tuonut luonnolle lisää kestämätöntä kuormitusta. 

Pahimpana tämän päivän haasteina on ilmasto – ja jäteongelmat. Tähän tilaan on ajauduttu vuosikymmenien saatossa. Ihminen alkaa reakoimaan vasta sitten, kun huomaa haittojen ylettyvän omaan elämään. Ilmaston lämpeneminen on seurausta hiilidioksidipäästöistä. Tämän päivän erittäin haasteellinen tehtävä on saada ilmaston lämpeneminen pysähtymään. Ellei tehtävässä päästä yli valtakunnan rajojen yhteisiin sopimuksiin toimenpiteistä, niin väistämättä edessä on elinolosuhteiden käyminen yhä huonommiksi ihmiskuntaa ajatellen. Maailmalta kantautuu huolestuttavia tietoja, kuinka pölytystä tekevät hyönteiset vähenevät, tällä taas on suuret vaikutukset ruokatuotannon olosuhteiden heikentymiseen. Selkärankaisten villieläinten populaatiot pienenevät, jne. Ihminen vie siis koko ajan enemmän elintilaa muilta luontoon kuuluvilta lajeilta. Mannerjäätiköt sulavat kiihtyvällä nopeudella, josta seuraa arvaamattomia ongelmia maapallolle.

Mitä sitten lähitulevaisuudessa vaikkapa vain Suomen näkökulmasta olisi tehtävissä? Maankäyttö tulee olemaan ratkaisevassa asemassa. Miten metsätaloutta sopeutetaan. Suomen uhanalaisista lajeista suurin osa elää eteläsuomen metsissä. Uhanalaisuudesta lähes 30 % selittyy metsäelinympäristön muutoksilla. Tutkijat ovat sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ei ole monimutkaista, eikä edes kovin kallista. Tämä kuitenkin edellyttää, että koko maapallolla kauttaaltaan ymmärretään, että elinvoimainen luonto on kaiken elämisen peruskivi.

Suomessa asiaa on edistetty hyvin mittavilla toimenpideohjelmilla, joiden tarkoituksena on parantaa luonnon monnimuotoisuutta. Luonto tulee ottaa huomioon kaikessa taloudellisessa toiminnassa, että muutoksia saadaan aikaan. Malli ei voi jatkua niin, että korjataan vain jatkuvasti elämäntavastamme johtuvia muutoksia, tuolloin ollaan pahasti jälkijunassa.

Ei riitä, että minä tai sinä teemme oikeanlaisia valintoja ilmastomuutoksen parantamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hyvän lopputuloksen edellytyksenä on, että niin kansalaisten, kuin päätöksentekijät ymmärtävät ettei ympäristöä vakavasti vahingoittavalle elämänmuodolle ole tulevaisuutta. Tämä koskee kaikki maapallon päällään kantamia valtioita, ja niissä eläviä ja päätöksiä tekeviä ihmisiä. Ekologiselle pohjalle rakennetut kestävät ratkaisut luovat pohjan talousjärjestelmälle, jolla on tulevaisuus vielä satojenkin vuosien päästä.

Tällä tapaa toimien lapsen lapsemme voivat palata alussa kuvaamiini lapsuuden muistoihin yhä uudelleen ja uudelleen.

Edesmenneestä Pentti Linkolasta on oltu montaa mieltä hänen jyrkistä mielipiteistä ihmisten piittaamattomuudesta luontoa kohtaan. Hänen mukana meni hautaan hyvin paljon sellaista viisautta joista meidän olisi hyvä ottaa parhaimpia puolia opiksemme. Suosittelen perehtymään. Pentti Linkolalla oli ylilyöntejäkin, mutta niillä hän keräsi huomiota ja sai sanaansa kuuluville.

Juha Immonen

25.8.2020

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s