Agricolan päivänä

”Ele polghe kiria quin sica, waicka henes on wehe wica”

Huhtikuun 9. päivänä liputetaan Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi. Päivä on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä.

Agricolan ansiota on, että puhuttu suomen kieli saatiin kirjalliseen muotoon 1500-luvun puolen välin paikkeilla, ja hänen teoksensa ABCkiria, Rucouskiria ja uuden testamentin suomennos Se Wsi Testamenti olivat ensimmäiset suomen kielellä painetut teokset.

Helppoa työ ei ollut, koska monille käsitteille ei ollut olemassa suomenkielistä sanaa ja Agricola joutui itse niitä kehittelemään käännöksiä varten. Etevästi kehittelikin, koska nykysuomessa Agricolan sanoja on vielä paljon käytössä, kuten vaikka ajankohtaiset hallitus, pääkaupunki, omatunto – ja rieska! Lauantaisin saadaan äiti-Marjatan tekemää tuoretta rieskaa (parasta), mutta Agricolan aikaan rieskaksi kutsuttiin maitoa. Pääsiäinenkin on Agricolan keksimä sana, joka tuohon aikaan kirjoitettiin päsieinen. Toisaalta hyvää sanastoa on jäänyt käytöstä vuosisatojen kuluessa, esimerkiksi hautausmaa on sittemmin korvannut luutarhan.

Agricolaa tarvittaisiin tänäkin keväänä. Tuoreena etätyöläisenä olen joutunut opettelemaan paitsi uusia työtapoja myös uusia sovelluksia työn tekoa varten. Käteviähän ne ovatkin, koska siinä Tsuumissa osallistujat voi jakaa breikaut ruumseihin ja sit tehdä kaikenlaisia pollseja, sanottiin. Siinhä sitä onikii. 

Sen sijaan hykäyttää mukavasti, kun kuulee nuorison suusta oman kylän murretta. Tosin sitä ei järin usein kuule, mutta joltakin saattaa lipsahtaa, että Se oli oikei hyväst tehty tai että Ei olis siustakaa uskona. Murteiden käyttäminen ja kuuntelu on konavaa ja on mukava koittaa saada vieraan ihmisen puheesta vihiä siitä, mistä päin Suomea hän on kotoisin. Kerran yksi opiskelija kysyi tunnin jälkeen, olenko Savitaipaleelta. Myönsin ja kysyin, mistä hän niin päättelee. Olin kuulemma sanonut, että joku asia juohtu mieleen. Aina ei kuulijan kielikorva ole ollut vireessä – joku luuli joskus turkulaiseksi.

Onkohan pylkköläisillä mitään lentäviä lauseita tai murreilmaisuja, joita olisi säilynyt jälkipolville ja joita voisi kirjata muistiin?

Partakoskentien ojissa solisee kevät ja sitruunaperhoset leijailevat. Sammakko näkyi haistelevan lämmintä kevätiltaa eilen tuossa pihalla. Hyvää ja aurinkoista pääsiäisen aikaa kaikille sukuseuran jäsenille!

Anna-Riitta Pettinen

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s