• 

Saamme viettää helteistä juhannuksen alusaikaa. Toisin oli 1867 kesäkuussa, sillä monin paikoin oli vielä rekikelit ja järvet jäässä, ja kylvötöihin päästiin vasta juhannuksen jälkeen. Edessä oli Euroopan viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi. Lopullinen isku tuli, kun syyskuun alku toi mukanaan tavallista kovemman hallan. Vuosina 1866-1869 menetettiin kuolleina ja syntymättä jääneinä n. 150 000 ihmistä, joka tarkoitti 1,8 miljoonan väestöstä lähes yhdeksää prosenttia väkiluvusta. Tuoreimmat tutkimukset ovat korottaneet arviota 10-12 %:iin.

Tähän mennessä monen asian summana voidaan todeta, että onneksi COVID-19 -pandemian seurauksena tautiin on menehtynyt vain 969 ja sairastunut 95 000 ihmistä.  Kuolleiden määrä vastaa 0,0175 % väkiluvustamme (toukokuun 2021 väkilukuennustteemme on 5 539 718) eli ~1/600 osa nälkävuosien määrästä.

Päätimme sukuneuvostossa 10.6., että tällä kertaa uskallamme nykytietojen valossa ryhtyä järjestelemään sääntömääräistä sukukokoustamme. Merkitkääpä allakkaan sunnuntai 15.8. ja kokouspaikaksi Taipalsaaren Lähdekallio. Ajomatka Lappeenrannan keskustasta on reilu 10 minuuttia. Avaraa luonnonkaunista tilaa on yllin kyllin!

Sukukokouksen eli joka kolmas vuosi järjestettävän vuosikokouksen sääntömääräinen kutsu tulee vielä erikseen jäsenmaksupankkisiirron kera, mutta tässä vaiheessa voitaneen valottaa, että sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksessa käsitellään sääntö- muutosehdotuksia, kun kokemus on osoittanut, että joitakin tarkistamispaineita on.

Sukujuhla liittyy aina sukukokouksen yhteyteen. Tällä kertaa ohjelmassa jaetaan palkinnot viime vuoden vanhojen valokuvien kilpailusta ”Pylkkö työssä”. Lisäksi julkistetaan ”Vuoden Pylkkö 2021”, jaetaan standaareja tunnustuksena ansioituneille ja  kisataan vanhan ajan kisa. Juhlapuheen pitää kylätietäjä Tuomo Mäkelä Partakoskelta.

Hyvää juhannusta!

Osmo Pylkkö

Pylkön sukuseura ry

Sukuneuvoston puheenjohtaja

(kuva Seija Pylkkö)

C.G.E. Mannerheimin (1867 – 1951) syntymästä on 154 vuotta. Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta jatkosodan aikana 4. kesäkuuta 1942 Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän puolustusvoimainlippujuhlaksi. Lippujuhlaa paraateineen oli vietetty jo toukokuun 16. vuodesta 1919, joka oli sisällissodan voittaneiden valkoisten voitonparaatin vuosipäivä. Keväästä 1940 alkaen toukokuun 16:na, yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivänä, kuten päiväkäskyssä todetaan, liputetaan kaatuneiden muistoksi ilman paraatijuhlallisuuksia. Sillä pyrittiin korostamaan kansallista yhtenäisyyttä vastakkain asettelun sijaan.    

Mannerheimin vaikutus näkyy ja tuntuu konkreettisesti tänä päivänä, kun hän perusti Mannerheimin lastensuojeluliiton. Lasten huomioimisesta olen kuullut aikalaiselta elävän muiston ja esimerkin. Nyt yli 90 -vuotias sukulaiseni asui -40 luvulla koulun vieressä, jossa päämaja sijaitsi. Hän oli mennyt kadun viereen katselemaan kun marsalkka esikuntineen käveli ohitse. Marsalkka oli taputtanut häntä päälaelle ja sanonut: ”Tästä tulee kunnon kansalainen”. 

2017 alkukesällä äitini Alisa Kemppinen oli hoidettavana Savitaipaleella terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kävin häntä siellä lähes päivittäin katsomassa ja auttelemassa. 4.6. oli silloin sunnuntai ja lauantaina hän kysyi: ”Onks Alko tänä päivän auki?”. Olihan se auki. ”Eiks Mannerheimil olt tapan ottaa oma ryyppy, mikä se nyt olikaa?” Sanoin, että sehän oli Marskin ryyppy, joka otettiin piripintaan kaadettuna. ”No ehitseä viel sinne? Käy äkkiää ostamas!”. Ei hänellä ollut tietääkseni tapana edes niin väkeviä juomia nautiskella. Niin sitten sunnuntaina maistoimme ryyppyä, ei piripintaan mutta kulaukset kuitenkin. ”Onpas se änkyräm makusta”, oli kommentti ”mut Marskile ja Suomel lipule! 

Sirpa Räsänen

Vähän vielä matkailumainontaa: Päämajamuseon yhteyteen avautuu 4.6. Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka on kansallisesti merkittävä interaktiivinen tiedekeskus, joka kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Tervetuloa tutustumaan, jos kuljette täälläpäin!