Lauantaina vietettiin leppoisa pieni kesätapahtuma mukavan lämpöisellä Savitaipaleen vanhalla urheilukentällä. Tarkempi raportti on tulossa, mutta tilaisuudessa julkistettu vanhojen valokuvien kilpailu on sääntöineen tässä:

Vanhojen valokuvien kilpailu: Pylkkö työssä

1. Kilpailun tarkoitus on saada ihmiset tutustumaan vielä kerran hallussaan oleviin vanhoihin valokuviin sekä toisaalta löytää kertovia kuvia sukuseuran kuva-arkistoon ja käytettäväksi tekeillä olevassa sukukirjassa.

2. Kilpailu on avoin kaikille Pylkön suvun jäsenille.

3. Kilpailussa haetaan työntekoa esittäviä valokuvia. Työnteko käsittää tässä laajasti niin ansiotyön, yrittämisen, talkoot ja muun vapaaehtoistyön kuin kotityötkin.

4. Kuvat voivat olla mustavalkoisia tai värikuvia, mutta niiden tulee olla ajalta ennen vuotta 2000.

5. Kilpailun voi osallistua omasta albumista tai pahvilaatikosta löytyvällä kuvalla riippumatta siitä, onko kuvan ottanut itse vai joku muu. Kuvaajan nimi on syytä mainita, jos se on tiedossa, samoin kuvassa olevat henkilöt, kuvauspaikka ja -aika sekä kuvaustilanne, sikäli kun ne ovat tiedossa. Yksi osanottaja voi osallistua enintään 3 kuvalla.

6. Kilpailun osanottaja suostuu omasta puolestaan siihen, että kuvan kopio talletetaan sukuseuran kuva-arkistoon ja kuvaa voidaan käyttää sukukirjassa. Alkuperäinen kuva palautetaan omistajalleen.

7. Kilpailun voittajan ratkaisee raati, joka arvioi kilpailukuvia sekä valokuvauksellisten ansioiden että sukuperinteen tallentamisen näkökulmasta.

8. Koska sama kuva voi löytyä useamman perheen tai henkilön albumista, niin tasapelin sattuessa voittajan ratkaisee arpa.

9. Kilpailuaika on 18.7.-31.8.2020. Kuvat lähetetään osoitteella Heikki Pettinen, Länsi-Aureentie 27, 34510 Luode tai sähköisessä muodossa pettinenheikki@gmail.com. Kuvat voi myös jättää sukuneuvoston jäsenille toimitettavaksi edelleen.

10. Kilpailun voittaja palkitaan voittokuvasta tehdyllä suurennoksella, joka on seinälle ripustettavan kokoinen.

11. Kilpailun tulokset kuvineen julkaistaan Pylkön sukuseuran verkkosivulla ja joulukuun jäsenkirjeessä.

12. Sitten vaan penkomaan kuvakokoelmia!

Ladattava/tulostettava tiedosto:

• 

Hyvät sukuseuran jäsenet!

Koronan takia emme uskaltaneet ottaa riskiä pitääksemme kesätapaamisen Taipalsaaren Merenlahdella, Lähdekalliolla 8.8. Ehkäpä seuraavana kesänä samoihin aikoihin…

Sen sijaan järjestämme pienemmän tapaamisen lyhyellä varoitusajalla la 18.7. klo 12 –max. 14, Savitaipaleen vanhalla urheilustadionilla. (Urheilutie, ABC-aseman lähellä)

• 

Ohjelmaluonnos (muutokset mahdollisia):

• Pullakahvitus, virvoketarjoilu alussa ja sen lomassa rupattelua

• Tilaisuuden alkusanat, pj. Osmo Pylkkö

• Vuoden Pylkkö –julkistaminen, Heikki Pettinen, Seppo Pylkkö ja haastattelu Anja Pekkola

• Valokuvakilpailun julkistus, Heikki Pettinen

• Sukututkijan katsaus, Juha Immonen

• Pylkön suvun haudat -kirjan julkaisun mainostus: Juha Immonen kertoo Ifolor -kuvakirjasta, Osmo Pylkkö kertoo julkaisun verkkoversiosta

• Tarkkuutta vaativa kilpailu juoksuradalla, Arja Pylkkö ja Sirpa Räsänen

Sukuseuran toiminta jatkuu muuten vireänä. Toimintasuunnitelman mukaisia asioita jalkautetaan ja enemmänkin. Sukukirjaa varten aineistoa kerätään aktiivisesti talteen.

Hyvää kesän jatkoa!  t: Osmo

• 

Vaikka tällä hetkellä sää on tuulinen ja sateinenkin, tulee vielä kauniita päiviä ja niitä maagisia kesäöitä, joita suomalaiset rakastavat. Varsinkin maalla ja luonnon helmassa voimme kokea joka kesä toistuvat ihmeelliset vaaleat kesäyöt.

Tänään 6.7. on Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä, liputuspäivä. 

Eino Leino, syntymänimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, syntyi 6.7.1878 Paltamossa ja kuoli 10.1.1926 Hyvinkäällä. Hän oli kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lehtipakinoita sekä suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta. Leino luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin. Sekä hänen lyriikkansa että aaterunonsa ovat vuosikymmenestä toiseen pysyneet laajojen lukijapiirien suosiossa. (Wikipedia)

Eino Leino on eittämättä rakastetuimpia runoilijoitamme; ja kenenpä kesäiset runot sopisivat suomalaiseen sielunmaisemaan paremmin kuin hänen. Vuonna 1905 ilmestynyt runokokoelma Talviyö sisälsi monelle rakkaimmaksi muodostuneen suomalaisen kesäyön ylistysrunon Nocturne, joka on myös tehty lauluksi.

Ruislinnun laulu korvissani

Tähkäpäiden päällä täysi kuu

Kesä-yön on onni omanani,

Kaskisavuun laaksot verhouu

En ma iloitse, en sure, huokaa,

Mutta metsän tummuus mulle tuokaa

Puunto pilven, johon päivä hukkuu

Siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu

Tuoksut vanamon ja varjot veen

Niistä sydämeni laulun teen

Sulle laulan neiti, kesäheinä

Sydämeni suuri hiljaisuus

Uskontoni, soipa säveleinä

Tammenlehvä-seppel vehryt, uus

En ma enää aja virvatulta

Onpa kädessäni onnen kulta

Pienentyy mun ympär’ elon piiri

Aika seisoo, nukkuu…

Kuva on Partakoskentieltä muutama vuosi sitten ottamani.

Savitaipaleelta kesän vietosta terveisin

Seija Pylkkö