Pyhäinpäivän tervehdys kaikille Pylkön sukuseuran jäsenille

Savitaipaleen kirkko pyhäinpäivänä 2018

”Kuka tietävi mistä me tulemme ja missä on matkamme määrä? Hyvä että me sitäkin tutkimme. Ei tutkimus ole väärä. Mut yhden me tiedämme varmaan vaan: me olemme kerran nyt päällä maan ja täällä meidän on eläminen, miten taidamme parhaiten.”

(Eino Leino)

Pyhäinpäivä on hiljainen ja harras kirkkopyhä, jolloin muistellaan aiempia kristittyjä sukupolvia ja kiitetään kuoleman jälkeisestä elämästä. Sen juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille (evl.fi). Viemme kynttilöitä edesmenneiden omaistemme haudoille ja monissa kirkoissa luetaan kunkin viime vuoden pyhäinpäivän jälkeen kuolleen seurakuntalaisen nimi ja sytytetään kynttilä heidän muistokseen. 

Savitaipaleen kirkon alttarille syttyy tänä vuonna poikkeuksellisen monta kynttilää Pylkön suvun jäsenten muistoksi. Suvun neljä jäsentä Martta Pylkkö, Antti Pylkkö ja vaimonsa Helmi, sekä Vuokko Pylkkö ovat saaneet viimeisen leposijansa Savitaipaleen Hulkonkankaan hautausmaalla. Lisäksi Lappeenrannan Sammonlahden kirkossa syttyy kynttilä Martti Pylkön muistoksi. Pekka Pylkkö (isä Viljami Pylkkö) kuoli myös tämän vuoden aikana Lapin mailla. Sytytämme kynttilän hänellekin ajatuksissamme, kuten muillekin suvun jäsenille, joiden kuolema ei ole tiedossamme.

Tämän syksyn aikana juuremme ja sukupolvien ketju on ollut konkreettisestikin läsnä kun olemme kuvanneet suvun jäsenten viimeisiä leposijoja Savitaipaleen kolmella hautausmaalla. Sen dokumentointi on viime vaiheessaan. 

Viime kesän sukutapaamisessa oli puhetta myös esi-isämme Joonas Pylkön (16.10.1851–16.2.1902) hautakivestä Hulkonkankaalla, joka vaati kunnostamista. Haudalle ei ole kirjattu myöskään ketään haltijaksi. Asiasta ei kesällä kuitenkaan tehty vielä minkäänlaista päätöstä siitä kuinka menetellä vanhojen hautapaikkojen kanssa. Päätimme toteuttaa kunnostuksen talkoohengessä ja sovin asiasta taipalsaarelaisen Kiviteksti Hongiston kanssa hintaan 130€. Maksan laskun itse, ei siis sukuseura. Sitten heitän haasteen: jos haluat osallistua kustannuksiin, ilmoittaudu osoitteeseen sirpa.rasanen(at)pp.inet.fi 15.11. mennessä. Mitä useampi ilmoittautunut, sitä pienempi on osuus. Muutama on ilmoittautunut jo ennakkoon. 15.11. jälkeen laitan osallistuville tilinumeron, jolle voi osuutensa maksaa. Käykääpä ohi kulkiessanne katsomassa ja laskemassa vaikka kynttilän. 

Olkoon tämä kiven kunnostus kiitollisuuden osoituksemme tämän vuoden vainajien muistopäivänä. 

Sirpa Räsänen

Syystervehdys Lappeenrannasta!

Pj. on lähettänyt sähköpostitse jäsenille kattavan koosteen 10.8.2019 sukutapaamisestamme PDF-muodossa. Jos et ole saanut sitä, laitatko muuttuneen sposti-osoitteesi tiedoksi meillepäin. Jos tarvitset apua PDF:n avaamisessa, saat siihenkin meiltä apuja.

Alla Pettisen Heikin lyhennelmä koosteesta. Jos jäsenyytesi on keskeytynyt maksamattomien jäsenmaksujen tai osoitteenmuutoksen takia, laitapa viestiä (yhteystiedot-sivulla), niin pääset takaisin mukaan mukavaan seuraan : ) .

Sukutapahtuma käynnistyi Savitaipaleen torilla, jonne Pylköt toivat myyntiin sekä ruumiin että hengen ravintoa, kuten potaatteja, hunajaa ja kirjoja. Maitomopoa päristeltiin ja sukulaulu laulettiin.  Mediahuomiota nautittiin myös, sillä Arto Bäcklund kuvasi toritapahtuman ja haastatteli puheenjohtaja Osmo Pylkköä. Tallenne on katsottavissa SaviDoc-kanavalla You Tubessa. (Kuva alla Backlundin tallenteesta).

Kansaa oli ja kauppakin kävi torilla. Oikella mopon ja maitokärrin muodostama ajoneuvoyhdistelmä.

Päivä jatkui seurakunnan kesäkodissa Säkniemessä, missä julkistettiin sukuseuran onnittelukortin suunnittelukilpailun tulos. Voittajakortin suunnitellut Yrjö Varjanne ei päässyt paikalle, mutta hänen haastattelunsa kuultiin nauhalta.

Niin ikään paljastettiin ensimmäinen Vuoden Pylkkö -tittelin kantaja. Hän on Seppo Pylkkö Taipalsaarelta. Seppo oli paikalla, joten häntä päästiin haastattelemaan livenä.

Uusi käytäntö on myös sukuseuran stipendi keväällä opiskelunsa maaliin saaneelle nuorelle. 100 euron kannustusrahan sai tuore metsäkoneenkuljettaja Juho Raatikainen.

Juha Immonen kertoi sukututkimuksen uusimmista vaiheista ja jäsenten mahdollisuudesta tilata paperille tulostettu jälkipolvikaavio. Tarinatunnilla palattiin sadan vuoden takaisiin lehtiin ja Pylkköjen esiintymiseen niiden uutisissa. Valokuviakin katsottiin ja todettiin, että olisi tärkeää kirjata niissä esiintyvien henkilöiden nimet muistiin niin kauan kuin joku ne vielä tietää.

Suvun urheiluperinteitä jatkettiin hevosenkengän tarkkuusheittokilpailulla, joka sai suuren suosion.

Hevosenkengänheiton voittajajoukkue: Leo Jaala, Pertti Huttunen ja Sakari Pylkkö

Päivän päätteeksi hiljennyttiin Pyhäpaulan kappelissa ja saatiin tutustua myös kappelin rakentamiseen sekä Pylkköjen osuuteen siinä.

Ohjelma vietiin läpi hernekeiton, pannukakun ja kahvin voimalla. Nuotiomakkaratkin olisi paistettu, mutta erinomaisen kesäsään vuoksi avotulen teko oli kielletty. Oli tyytyminen sähkögrilliin.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Lisää kuvia tulossa jäsenten Facebook-sivulle (Pylkön Sukuseura ry). Mukavaa syksyä kaikille!

t. Sihteeri

ps. Myyntituotteemme päivitetty Myyntituotteet-sivulle, tilaa ja kannata sukuseuran toimintaa.

Torilla tavataan!

Lauantaina 10.8. Savitaipaleella tapahtuu, kun Pylkön Sukuseura kokoontuu klo 10 torille. Kannattaa tulla ajoissa katsomaan, tiedossa on yllätysohjelmaa ja -hahmoja!

Lähdemme siitä sitten kimppakyydeillä klo 10.30 alkaen kohti Säkniemeä, jossa on taas tiedossa monipuolista ohjelmaa ja ruokailu sekä kahvit. Lämpöäkin on luvattu lauantaille jopa yli 20 astetta.

Ruokailu (hernekeitto ja pannari) klo 12 maksaa 8 € ja torttukahvit 2 €, varaathan käteistä. Myynnissä on myös Juurilla I ja II julkaisut, sukulaulu-cd sekä jäsentemme käsitöitä ja muita tuotteita, käteisellä nekin. Mahdollisen rästissä olevan jäsenmaksun voi myös nyt hoitaa pois. 

Ohjelmaa on varattu lähes iltakuuteen, sään salliessa voimme illalla paistaa makkaraa rannalla (1€/kpl). 

Tervetuloa mukavaan kesätapahtumaamme hienolle paikalle Savitaipaleen Säkniemeen – nykyiset, entiset ja tulevat sukuseuran jäsenet perheineen!

Kesätapaaminen 10.8.-19 – laitahan kalenteriin!

Tässä tuore video seuraavan kesätapahtumamme pitopaikasta, Savitaipaleen Säkniemestä.  Todella luonnonläheinen paikka, honkain huminassa. (Kuvaus ja editointi Osmo Pylkkö):

https://www.youtube.com/watch?v=Ceib9YDSaLA&feature=youtu.be&fbclid=IwAR0J5XcIqIiB0i3SyMtLKakTeWhmmroYsoVsOTTzmEgqXLsbsBEWugovvXE

Ohjelmassa totuttuun tapaan mm. mukavan rentoa yhdessäoloa, uutuutena Vuoden Pylkön julkistus, sukuseuran korttien julkistus ja teemana mm. tietojen keruu.

Menemme Savitaipaleen torilta paikalle kimppakyydein. 

Lisää kesemmällä!

PS. Jos olet Facebookissa, liity Pylkön Sukuseura -ryhmään! Siellä voi kertoilla kuulumisia ja lukea media-artikkeleita Pylkön suvun jäsenten tekemisistä ja sukuseuran tapahtumista. Kuvia ja videoita toivotaan lisää 🙂

Kesää odotellen, Sihteeri-Seija

Joulukortti_2018sukuseuraweb

Pylkön Sukuseuran puolesta toivotan Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019 sukumme jäsenille. Kauko Pylkkö on pohtinut joulun viettoa ennen ja nyt.  t. Sihteeri   

P.S. Muistakaahan onnittelukortinsuunnittelukilpailumme, vielä ehtii osallistua Loppiaiseen 6.1. klo 24 asti (osallistumisaikaa jatkettu), ks. sivu Suunnittelukilpailu.

 

Joulun ajan taikaa

Ennen vietettiin Joulua aivan toisenlaisissa tunnelmissa kuin nykyisin. Kaupat olivat rajoitetusti auki, lauantaisin jo klo 14.00 sulkeutuivat ruoka- ja sekatavarakaupat avautuen viikonlopun jälkeen seuraavaksi vasta maanantaiaamuna. Muutoinkin suurin osa kaupoista sulki ovensa jo klo 17.00, joten ilta-asiakkaiden piti turvautua kioskissa käyntiin, jos oli ostettavaa. Nyt ovat kioskit vähentyneet, sillä kauppojen aukioloajat jatkuvat pitkälle iltaan. Ravintolat eli juottolat ovat yömyöhään auki ja yökerhot palvelevat miltei koko yön. Kaupallisuus on astunut esiin, joten lahjat ovat muuttaneet muotoaan. Kiireisen elämän rytmin myötä lahjoja ostetaan paljolti valmiina tehdastuotteina tai tilataan nettikaupoista. Kotoisina käsitöinä yhä harvemmat valmistavat Joululahjoja.    

Kyllä meidän lapsuuden kodissakin Joulua vietettiin. Jouluevankeliumin Äiti luki, Sitten syötiin yhdessä perinteinen Jouluateria.  Pukki tuli ja lahjat jaettiin. Äiti neuloi aina jokaiselle perheen jäsenelle villasukat ja virkkaamalla kintaat, joten talven kylmyys, jota ennen oli yleisemmin, ei päässyt jäseniä palelluttamaan. Äidillä oli usein tapana muitten askareitten välillä tarttua puikkoihin neuloakseen, sillä Hän teki myös sukkia, lapasia ja kintaita paikallisen Lähetysseuran vuosittaisiin Joulumyyjäisiin, kun Hän toimi yhdistyksen vetäjänä ja keräsi myös lähetysaiheisten lehtien tilauksia.

Isän osuus perheemme hyvinvoinnissa oli TVH:n ja Tielaitoksen palveluksessa oleminen. Hän kulki eri työmailla ja pääasiassa yöpyi aina arkipäivät työmaitten asuntovaunuissa ja tuli viikon lopuiksi kotiin. Suurta lahjamäärää ei meidän perheessä kukaan saanut, mutta oltiin tyytyväisiä, sillä ruokapuoli oli meillä aina kohdillaan. Eihän lahjojen määrä välttämättä tee Joulutunnelmaa, vaan se muotoutuu jokaisen omassa mielessä ja siinä, miten kukin meistä asiaan suhtautuu.  Äidin työpanos, joka sisälsi hyvän lastenhoidon lisäksi herkullisten ruokien ja leivonnaisten teon ja myös silloisen karjan hoidon sekä pelto- ja puutarhatyöt, olisi kuulunut saada enempi kiitostakin. 

Toivotankin Teille kaikille mitä mieluisinta ja tunnelmallista Joulun aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2019!

Lappeenrannassa Joulukuun 19. pnä 2018

Kauko Pylkkö

                                                                                          

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2018

Lippu ccropped 2018 copy.jpg

Toivotan Pylkön Sukuseuran puolesta kaikille hyvää Suomen Itsenäisyyspäivää. Päivän muistelo tulee Heikki Pettiseltä, kiitos hänelle muistosta ja kuvista. t. Sihteeri

*****************************************************************

Antti ja Lyydia Pettisen jälkeläisillä on ollut yksi suositeltava harrastus yli muiden, nimittäin torvisoitto. Antti oli Savitaipaleen torvisoittokunnan perustajajäsen, ja 1950-luvun kronikoitsija riimitteli, että Sitä varten se Antti eukon otti, että soittajista uusista täyttyis joka soppi.

– No siin se ei erehtynt, kommentoi Pettisen Pauli tuota myöhemmin.

Paten lisäksi Lyytin ja Antin lapsista soittokunnan riveissä puhkuivat aikanaan Meeri, Veikko ja Jaakko. Seuraavaa sukupolvea edustivat ainakin Leo Jaala, Pekka Rapi, allekirjoittanut sekä Antti Pettinen jr.

tsk2 copyKenraaliharjoitus 35 vuoden takaa soittokunnan 70-vuotiskahvikonserttia varten. Pekka Rapi johtaa.

Torvisoittokunnan jäsenyys tarkoitti sitä, ettei itsenäisyyspäivän ohjelmaa tarvinnut paljon miettiä: silloin oli aina soittokeikka. Itsenäisyysjuhlaa ei ainakaan 1970-luvulla vielä voinut mitenkään viettää ilman torvisoittoa. Ensin oli alkusoitto, sitten ennen juhlapuhetta jokin pitkin syksyä harjoiteltu isompi kappale ja lopussa Maamme yhdessä juhlayleisön kanssa.

Juhlat oli tapana pitää yläasteen juhlasalissa. Esiintyjät sijoitettiin näyttämölle, jotta takarivissä istuvatkin näkivät. Näyttämön lattia oli suunnilleen yleisön silmän korkeudella, minkä vuoksi Taalikaisen Taisto kiinnitti huomiota esteettiseen yksityiskohtaan.

– Kun polette jalalla tahtia, niin koittakaa tehä se mahollisimman huomaamattomasti kengän sisässä, ettette paukuta kengällä lattiaa. Ei muuten, mutta se näyttää huonolta, jos ne jalat läpsyy eri tahtiin.

Soittajat_tsk7Harjoituksissa n. 35 vuotta sitten. Pettisen Jaska puhastaa silmälasejaan, muut soittajat kuvassa ovat Ossi Pakkanen, Pekka Hatakka, Paavo Kallio, Paavo Rinne ja Pauli Pettinen. 

Jännitys kohosi, kun tilaisuuden alku läheni. Näyttämön verhot olivat nimittäin edessä ja sinne soittokunnan paikoille tuli vain kuulohavaintoja salin tapahtumista: pientä kolinaa ja yskimistä ihmisten hakeutuessa tuoleilleen. Sitten kuului vielä hentoa helinää kunniamerkeistä, kun sotaveteraanit ja muut kunniavieraat asettuivat paikoilleen etummaiseen penkkiriviin.

Sitten kun se helinäkin vaimentui, niin Taalikainen nyökkäsi Rapin Pekalle, joka kiskoi verhot auki. En muista, mikä se ensimmäinen kappale oli, mutta tähän kohtaan sopisi ainakin Taneli Kuusiston Suomalainen rukous. Se kuulostaa erityisen hyvältä torvisoittokunnan esittämänä.

Hyvää itsenäisyyspäivää, ja suomalaisen musiikin päivää 8.12.

Heikki Pettinen
II B-klarinetti 1972-82

ps. Savitaipaleen torvisoittokunta on muuten isänmaallinen orkesteri siinäkin mielessä, että se on perustettu 6. joulukuuta. Ja jopa neljä vuotta ennen Suomen julistamista itsenäiseksi eli vuonna 1913.